Kehitämme verkkopalvelua ja lisäämme uutta ihmiskeskeistä sisältöä jatkuvasti. Vieraile verkkopalvelussa säännöllisesti jos haluat oppia lisää uusimmista ihmiskeskeisistä aiheista.
Kehitämme verkkopalvelua ja lisäämme uutta ihmiskeskeistä sisältöä jatkuvasti. Vieraile verkkopalvelussa säännöllisesti jos haluat oppia lisää uusimmista ihmiskeskeisistä aiheista.
Ihmiskeskeisellä vaikuttavuuslaskennalla muodostetaan uutta tietoa julkisen sektorin johtamisen tueksi. Ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan tarkoituksena on muodostaa kokonaisarvio tarkastelun kohteeksi valitun elämäntapahtuman välittömistä ja pidempiaikaisista koko elämänkaarta koskevista vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Vaikuttavuuslaskenta vastaa muun muassa seuraaviin tietotarpeisiin:
Elämme tehtävälähtöisessä yhteiskunnassa, jossa ihmisten ja läheisten hyvinvointia tuetaan pääsääntöisesti yksittäisten palveluiden kautta. Ihmiskeskeinen toiminnan muutos pyrkii toimintaan, jossa edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sujuvaa arkea tekoälyä hyödyntävässä ihmiskeskeisessä yhteiskunnassa.
Jotta ihmiskeskeisyys voi toteutua palveluissa laajasti kustannusvaikuttavalla tavalla, tarvitaan konkreettista tukea tarkastella ja ajatella vaikuttavuutta ihmiskeskeisesti. Palveluista ja niiden resursseista päättävien sekä niitä kehittävien henkilöiden on tärkeää ylläpitää jaettua tilannekuvaa palvelujen vaikuttavuudesta. Missä kohdassa ihmisen elämää palvelut auttavat nykytilassa ja mikä niiden vaikuttavuus on? Ja miten palvelut voitaisiin järjestää kustannusvaikuttavammin?
Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta auttaa kuntia ja hyvinvointialueita vastaamaan näihin kysymyksiin. Vaikuttavuuslaskenta auttaa näin edistämään alueen asukkaiden hyvinvointia ja elinvoimaa sekä järjestämään asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, kuntalain 1§:n mukaisesti.
Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta toteutetaan osallistavana systeemin kartoituksena. Prosessin keskeiset periaatteet ovat a) moninäkökulmaisuus, b) tutkimustiedon yhdistäminen kokemustietoon ja c) vaiheittain täydentyvä kokonaiskäsitys elämäntapahtumasta.
a) Moninäkökulmaisuuden tarkoituksena on varmistaa arvioiden kokonaisvaltaisuus. Moninäkökulmaisuuden varmistamiseksi prosessiin kutsutaan kaikki keskeiset tahot, joita tarvitaan elämäntapahtuman vaikutusten arvioimiseksi. Tarkastelua tehdään yhdessä keskeisten elämän näkökulmien kautta, joita Aurorassa edustavat Stglitz-hyvinvointiviitekehyksen 8 näkökulmaa: ympäristö, koulutus, terveys, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, turvallisuuden tunne, äänen saaminen kuuluviin yhteiskunnassa, aineellinen elintaso sekä henkilökohtainen toiminta ja työ.
b) Elämäntapahtumasta seuraavien polkujen arvioimiseksi tarvitaan syvällinen ymmärrys kohderyhmän elämästä ja kokemuksista. Tämä saadaan aikaiseksi yhteisessä ymmärrystä lisäävässä kokemuspohjaisessa keskustelussa, eli dialogissa, jossa myös kokemusasiantuntijuus on riittävän moninäkökulmaisesti edustettuna. Laskennalliset arviot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimukseen. Niiltä osin mitä tutkimustietoa ei ole saatavilla, arvioita täydennetään kokemustiedon ja muiden asiantuntija-arvioiden avulla.
c) Vaikuttavuuslaskenta etenee vaiheittain niin, että yhden vaiheen sisällä käydään läpi seuraavat askeleet:
Muodostetaan käsitys elämäntapahtumaan liittyvistä ilmiöistä.
Piirretään kuva elämäntapahtumaa seuraavista keskeisistä elämänpoluista ja niiden askelista.
Listataan elämänpolkujen perusteella millaista tutkimusta ja valmista tietoa keskeisistä ilmiöistä on saatavilla.
Ihmisvirtojen lukumäärien arvioiminen: Kuinka monta prosenttia kussakin elämänpolun askeleessa kohderyhmän ihmisiä arvioidaan olevan?
Kustannusten arvioiminen: Kuinka paljon kustannuksia kussakin elämänpolun askeleessa muodostuu? Missä kustannukset näkyvät: kunta, hyvinvointialue, yritykset ja kotitalous tai joku muu?
Mihin tulee keskittyvä seuraavaksi?
Tarvitaanko mukaan uusia tahoja moninäkökulmaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden varmistamiseksi?
Iteroiva prosessi päätetään, kun vaikuttavuusarviot muodostavat riittävän tarkan kuvan päätöksenteon ja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi.